Selvityksen mukaan ilotulitteet aiheuttivat 5 vammaa pääkaupunkiseudulla, Turussa 3, Tampereella 2, Vaasassa 2 ja Oulussa 2 sekä yksittäisiä vammoja 5:ssä eri sairaalassa.

Ilotulitteiden aiheuttamien, sairaaloissa hoidettujen silmävammojen lukumäärä laski viime vuodesta. Näyttääkin siltä, että tammikuussa 2010 voimaan tulleet tiukemmat määräykset ovat vähentäneet silmävammoja. Vuonna 2010 suojalasit tulivat lain mukaan pakollisiksi, kiellettiin roomalaiset kynttilät ja pikkuraketit, tulitusaikaa lyhennettiin ja tulitteiden luovuttaminen alle 18-vuotiaille kiellettiin. Vuosi sitten sairaaloissa hoidettiin 27 silmävammaa ja vuodenvaihteessa 2009 – 2010 silmävammoja hoidettiin 24. Muutama vuosi sitten silmävammojen määrä oli vielä huomattavasti suurempi: vuodenvaihteessa 2009 yhteensä 47 vammaa ja vuodenvaihteessa 2008 yhteensä 40 vammaa.

Tänä uutenavuotena vammautuneista viisi oli alaikäisiä ja vain kaksi käytti suojalaseja. Vammat aiheutuivat pääosin yksittäisistä, myynnissä olevista ilotulitteista. Mitään erityistä ongelmailotulitetta ei tänä vuonna ollut. Lisäksi yhden vamman aiheutti omatekoinen ilotulite ja yhden vamman muunneltu ilotulite.

Tämä blogikirjoituksen myötä Ilotulitus.infon on aika kiittää lukijoitaan ja toivottaa kaikille mitä mahtavinta alkanutta vuotta 2012. Nähdään taas vuodenvaihteessa!

Lue lisää Suomen silmälääkäriyhdistyksen tiedotteesta (18.1.2012).
Suomen silmälääkäriyhdistyksen tiedote

Pääkaupunkiseudulla vammautuneesta neljästä potilaasta peräti kolme oli lapsia, nuorin heistä vasta  5-vuotias, joka sai osuman taivaalta pudonneen raketin kepistä. 13-vuotias poika vammautui omatekoisesta räjähteestä ja 15-vuotiaan pojan silmä puhkesi  kädestä heitetyn munakranaatin räjähdettyä lähietäisyydellä. Neljäs vammautunut oli 35-vuotias mies, joka sai vamman yrittäessään estää kaveriaan menemästä tarkastamaan jo sytytettyä ilotulitetta, joka saman tien räjähtikin. Nuorinta lasta lukuun ottamatta kellään vammautuneista ei ollut suojalaseja.

Yleensä pääkaupunkiseudun osuus koko maan silmävammoista on noin neljännes – toisaalta viime vuonna vain kymmenes. Koko maan tilanne varmistuu vasta myöhemmin, kun tiedot eri puolella maata sijaitsevista sairaaloista saadaan kootuksi yhteen.

Katso HYKSin silmätautien klinikan tiedote 1.1.2012 klo 12:

2012 ILOTULITEVAMMAT Tiedotusvälineille

Tällä hetkellä ei vielä ole tarkkaa tietoa siitä, miten uudenvuoden juhlinta koko maassa sujui ja millaisia vahinkoja ilotulitteet mahdollisesti aiheuttivat. Toivotaan, että ihmiset ovat käyttäneet ahkerasti suojalaseja ja että mahdollisimman monella meistä on mahdollisuus nähdä ilotulitus myös ensi vuonna.

Hyvää vuoden ensimmäistä päivää kaikille!

Tässä vielä vinkit ilotulitteiden turvalliseen ampumiseen:

• K-18! Ilotulitteita ei saa myydä eikä muutenkaan luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Jos alle 18-vuotias pitää ilotulitteita hallussaan tai ampuu niitä, hän saa sakot, lue lisää.
• Tarkista, että kello on 18 – 02.
• Tutustu ilotulitteiden käyttöohjeisiin.
• Valitse aukea paikka, jossa ilotutlittaminen on sallittu ja varmista, että ammut ilotulitteet poispäin rakennuksista ja ihmisistä. Katso paikat, joissa ilotulittaminen on kielletty!
• Käytä rakettitelinettä tai muuta sopivaa tukea, esimerkiksi hiekkaa, lunta tai kiviä.
• Suojalasit päähän – ampujalle ja katselijoille.
• Sytytä ilotulite käsi suorana, mielellään sytytyspuikon avulla. Poistu turvalliselle etäisyydelle.
• Älä missään tapauksessa sytytä ilotulitepadan kahta sytytyslankaa yhtä aikaa. Toinen tulilanka on tarkoitettu varasytytyslangaksi. Sen saa sytyttää, jos ensimmäinen lanka ei syty ja olet odottanut 10 minuuttia. Joissain isommissa padoissa myös pikatulilanka saattaa olla näkyvillä. Sitä ei saa missään tapauksessa sytyttää, sillä se sytyttää tuotteen heti eikä anna ilotulittajalle aikaa poistua turvallisen välimatkan päähän.
• Suutari? Älä sytytä uusiksi, vaan odota vähintään 10 minuuttia ennen kuin menet toimimattoman ilotulitteen luo.
• Kolme, kaksi, yksi, nolla: hyvää uutta vuotta!
• Muista kerätä ilotuliteroskat pois.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ilotulitetiimi toivottaa kaikille hyvää ja turvallista uuttavuotta!

– Kohtuudella viinan kanssa, jos meinaat ampua raketteja. Viina, väkijoukko ja raketit eivät sovi yhteen.

Tampereen aluepelastuslaitoksella työskentelevä Varinowski sanoo, että uutenavuotena tehtäviä on yleensä enemmän kuin normaalisti eikä koskaan tiedä, mitä tapahtuu.

Varinowskin kohdalle uudenvuoden työvuoro on osunut tähän mennessä kerran. Työvuoro Tampereella alkaa kello 20 illalla ja päättyy kello 20 seuraavana päivänä. Vuorokauden mittaiseen työpäivään mahtuu monenlaista tehtäviä, varsinkin kun töitä tehdään aina 12 tuntia ambulanssissa ja 12 tuntia paloautossa.

Vuodenvaihteessa ja jo sitä ennen Pelastustoimea työllistävät ilotuliteonnettomuudet sekä ilotulitteilla tehtävä ilkivalta. Vuodenvaihteessa 2010 – 2011 ilotulitteet aiheuttivat yhteensä 69 tulipaloa. Pienikin ilotulite voi aiheuttaa ison vahingon ja hidastaa avunsaantia oikeassa hädässä oleville.

– Minun kohdalleni ei onneksi osunut mitään vakavampia ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja tai rakettivammoja. Tampereen keskustassa tilanne on muutenkin rauhoittunut, sillä täällä ei saa ampua ilotulitteita lainkaan. Mutta alkoholiin suoraan tai välillisesti liittyviä tehtäviä oli sitten vähän enemmän, Varinowski kertoo.

Lue lisää:
Pelastustoimen tiedote paikkakuntakohtaisista ilotulitteiden käytön rajoituksista uutenavuotena

P.s. Katso myös palomies Juuso Varinowskin videovinkit ilotulitteiden turvallisuus ampumiseen: Kaikkea ei saa peruttua – palomies

- Suojalasien käyttö on oikeasti tärkeätä, samoin turvallisuuden huolellinen noudattaminen. Sairaaloissa päivystävät silmälääkärit pelkäävät eniten juuri uudenvuodenyötä – ja syystä. Silloin näemme usein kaikkein ikävimpiä ja turhimpia, surullisia kohtaloita, jolloin ihmiset menettävät silmänsä aivan turhaan hetken huolimattomuuden ja ajattelemattomuuden vuoksi, sanoo silmätautien erikoislääkäri Henrik Rintala TAYSin silmäklinikalta.

Vaaratilanteet tulevat yleensä vastaan nopeasti ja yllättäen. Kun esimerkiksi lumihankeen tökätty raketti tai pullo, johon raketti on laitettu, kaatuu ja raketti lähtee liikkeelle, ovat vaarassa sekä katsojat ja että raketin lähettäjä.

Vakavampia tapauksia ovat silmän lävistävät vammat, joissa pieniä hiukkasia tulee kovalla vauhdilla silmään, menee silmän rakenteiden läpi ja silmästä tulee repaleinen. Silloin yritetään yleensä ensin saada kuntoon silmän ulkoiset rakenteet ja sitten sisäiset, jos korjattavaa on. Hoito saattaa viedä paljonkin aikaa, koska silmän lävistävän vamman ompelu esimerkiksi sarveiskalvon alla on Rintalan mukaan pikkutarkkaa, mikroskoopin alla tehtävää työtä. Sarveiskalvo pitää saada ommeltua vesitiiviiksi ja mahdollisimman oikean muotoiseksi erittäin ohuella langalla. Lisäksi vaurioitunut kudos on usein turvonnutta ja hankalasti käsiteltävää.

- Näkökyvyn säilyminen riippuu aina vammoista. Jos esimerkiksi sarveiskalvo rikkoutuu ja silmän sisäisiä rakenteita vaurioituu tai jopa tursuaa ulos silmästä, on ennuste aina huonompi, Rintala kertoo.

Pahimmassa tapauksessa silmän tilalle voidaan vain laittaa lasiproteesi, jotta silmä edes näyttäisi silmältä. Sellaista kukaan tuskin haluaa.

P.s. Katso myös video suojalasien tärkeydestä: Kaikkea ei saa peruttua – silmälääkäri

Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta kertoo, että ilotulitteiden uudenvuoden yönä aiheuttamia omaisuusvahinkoja korvataan Suomessa vuosittain keskimäärin noin 1–2 miljoonalla eurolla. Ilotulitteet aiheuttavat keskimäärin noin 200 tulipaloa, noin 50 rakennuspaloa, joissa rakennus vaurioituu pahasti ja vuosi vuodelta huolestuttavasti lisääntyvää ilkivaltaa sekä ympäristöhaittoja ja kärsimystä eläimille. Jos pakkanen paukkuu oikein kovasti, voivat vahingot jäädä pienemmiksikin – ja valitettavasti myös toisinpäin.

– Market syttyi uudenvuoden rakettimyyntipisteessä: 2,5 miljoonaa euroa, pikkupojan lastauslaiturille heittämästä ilotulitteesta lähtenyt palovahinko Kannelmäen ostoskeskuksessa: 3 miljoonaa euroa, Pekurinen luettelee ilotulitevahinkojen korvaussummia.

– Suomen suurin ilotulitteiden maissa aiheuttama omaisuusvahinko sattui, kun kaksi miestä ampui raketteja tehtaan lastauslaiturille. Tehdas paloi ja oli seisokissa vuoden: 25 miljoonaa euroa, ilman seisokkikuluja.

Kaikkein huolestuttavimpia ja surullisimpia ovat Pekurisen mukaan kuitenkin henkilövahingot, joita tulee etenkin pienten ilotulitteiden takia. Esimerkiksi kerran joku laittoi raketin suuhun ja pää lähti.

Virheellinen rakettierä (Komet Bomb) aiheutti 1990-luvun lopulla kaksi vakavaa loukkaantumista ja yli 300 vahinkoilmoitusta henkilö- ja omaisuusvahingoista vakuutusyhtiöön.  

Jos vahinko sattuu, humalatila tai nykyään lain mukaan pakollisten suojalasien käyttämättä jättäminen vaikuttavat Pekurisen mukaan alentavasti vakuutusyhtiön maksamaan korvaussummaan. Myöskään alaikäisillä ei voi olla osuutta rakettivahingoissa lain perusteella.

Suomessa ollaan Pekurisen mielestä ilotulitevahinkojen osalta edelleen villiä kansaa, vaikka ollaankin menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi Hollannissa, Maltalla ja Irlannissa on ilotulitteiden täyskielto kuluttajille. Suomessakin tilanne on rauhoittunut muun muassa Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa, joiden keskustoissa ilotulitteita ei saa ampua lainkaan.

– Vielä voitaisiin harkita ilotulitteiden pitkän myyntiajan lyhentämistä. Joka tapauksessahan ilotulitteita saa ampua vasta uudenvuodenvaihteessa kello 18–02. Ampumisaikakin on pitkä, sitäkin voisi miettiä, Pekurinen ehdottaa.

– Ennen kaikkea toivon malttia ja fiksuutta kehiin. Etenkin henkilövahingot ovat aina surullisia ja turhia. Turvallista rakettia ei ole olemassa, Seppo Pekurinen sanoo.

Finanssialan Keskusliitto

Pelastustoimi: Ilotulitteiden käyttörajoituksia alueittain

Kun poliisi huomaa, että alaikäiset ampuvat ilotulitteita, poliisi keskeyttää ilotulitteiden käytön, takavarikoi kaikki hallussa olevat ilotulitteet ja antaa sakon. Myös ilotulitteiden käytöstä ilman suojalaseja tulee sakkoa.

Uusivuosi on Nykoppin mukaan poliisille yksi vuoden kiireisimpiä juhlapyhiä, työtehtävien määrällä mitattuna lähes kaksinkertainen normaaliin viikonloppuun verrattuna. Tähän on varauduttu poliisien vahvuudessa. Varsinaiset hälytystehtävät alkavat heti ilotulitteiden myynnin alettua 27.12.: poliisille tulee ilmoituksia esimerkiksi ilkivallasta ja ilotulittajista, jotka vaarantavat muiden terveyttä tai rakennusten paloturvallisuutta ampumalla raketteja huolimattomasti.

Muiden ihmisten huomioon ottaminen ja turvallisuus ovat Nykoppin mielestä avaimia onnistuneeseen uuden vuoden juhlintaan. Hän kehottaa olemaan ilotulitteita ammuttaessa selvin päin, käyttämään suojalaseja ja ampumaan ilotulitteet sellaisesta paikasta, että niillä on tilaa lentää turvalliseen suuntaan, poispäin ihmisistä ja rakennuksista.

– Ja muistakaa, että ilotulitteet on tarkoitettu vain 18 vuotta täyttäneiden haltuun ja käytettäviksi. Pidetään me aikuiset huoli siitä, etteivät lapsemme saa niitä haltuunsa ja näin altistu niiden aiheuttamille vakavillekin vammoille ja seuraamuksille.

Muista nämä, kun ostat ilotulitteita:

- K-18! Ilotulitteiden ostaminen ja ampuminen on sallittua vain täysi-ikäisille.
- Osta vain ilotulitteita, joissa on CE-merkintä tai Tukesin hyväksymisnumero ja valmistajan antama nimi tai tuotenumero.
- Suojalasit ovat lain mukaan ilotulitteiden ampujalle pakollinen lisävaruste ja niitä suositellaan myös ilotulituksen katselijoille.
- Kunnollisesta ammuntatelineestä raketit voi turvallisesti lähettää oikeaan suuntaan, poispäin rakennuksista ja ihmisistä.
- Jos käyt ilotuliteostoksilla autolla, pakkaa ilotulitteet auton takakonttiin. Älä jätä ilotulitteita lasten ulottuville edes takapenkillä.
- Kotona ilotulitteet kannattaa säilyttää niin, etteivät ne ainakaan ole lasten ulottuvilla. Turvallisin paikka ilotulitteille kotona on lukittu kaappi, joka on kuivassa ja viileässä paikassa.
- Humalassa ei saa ampua ilotulitteita eikä ostaa niitä.
- Malta mielesi! Ilotulittaa saa uudenvuodenaattona 31.12. kello 18 – 02.

Raketit ja erilaiset paukut kuuluvat niihin asioihin, jotka jakavat ihmisten mielipiteitä vahvasti.  Ilotulituksia rakastetaan ja inhotaan. Moni ei osaa kuvitella uutta vuotta ilman rakettien kaunista säihkettä ja toisille raketit edustavat harvinaisen turhaa ja haitallista kulutuksen muotoa.

Suurin osa ihmisistä tunnistaa ilotulitteiden kiehtovuuden. Ne ovat vanha aasialainen keksintö ja niiden yli tuhat vuotta pitkä historia osoittaa ihmismielen muuttumattomuutta. Juhlavaa tunnetta on suurta ilotulitusta katsoessa vaikea välttää.

Rakettien kauneudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Ilotulitteet ovat räjähteitä ja niiden käyttöön sisältyy aina riski. Suomessakin joka vuosi käyttäjiä ja sivustakatsojia loukkaantuu ja raketit sytyttävät tulipaloja. Huolimaton tai muuten väärä käyttö moninkertaistaa riskit. Ilotulitteen hinta voi siis joskus olla kova. Turvalaseja käyttämällä ja käyttöohjeita noudattamalla riskit pienenevät, mutta täysin turvallisia ilotulitteet eivät koskaan ole.

Myös meluhaitta on merkittävä. Erityisesti lemmikkieläinten omistajat kärsivät uudesta vuodesta ja joutuvat usein tekemään erityisjärjestelyitä.

Roskaantuminen on yksi ilotulittamisen haitoista. Jälkien korjaamista on ilotuliteohjeissa tähdennetty ja näyttäisi siltä, että viesti on alkanut mennä perille. Harvoin rakettien ampuja kuitenkaan kaikkia roskiaan löytää ja siivottavaa riittää kauan uuden vuoden puolella.  

Ilmanlaadullekaan ei vuoden vaihtuminen ole eduksi. Ilman pienhiukkasten pitoisuudet kasvavat lyhytaikaisesti, mistä voi aiheutua terveyshaittoja. Eniten hiukkasissa on kaliumia, joka on mustaruudin komponentti. Hiukkasissa on myös terveydelle ja ympäristölle selvästi haitallisempia metallejakin, mutta onneksi pienempinä pitoisuuksina.

Suomessa käytettävien ilotulitteiden ainemääristä ei ole tarkkoja tietoja. Maahantuojien ja valmistajien varastointikapasiteettien perusteella tehty arvio vuodenvaihteessa käytettyjen tulitteiden massasta on suuruusluokka 300 tonnia. Siitä noin 10 tonnia on metalleja.  Kuluttajille myytävissä tuotteissa metallit ovat valtaosin bariumia, strontiumia, litiumia, natriumia, kalsiumia, kuparia, alumiinia, rautaa, titaania ja magnesiumia. Vaarallisempia raskasmetalleja (lyijyä, elohopeaa ja kadmiumia) ei kuluttajatuotteissa pitäisi olla, mutta tuoreitten analyysitulosten mukaan ainakin lyijyä on joissakin valmisteissa. Sen käyttö aiotaan EU:ssa kieltää, mutta tämä säädös ei valitettavasti vielä ole voimassa.

Ilotulitteiden värikkäissä leimahduksista syntyvät reaktiotuotteet laskeutuvat kaikki alas maahan ja vesiin. Tällaisten kemikaalien levittäminen ympäristöön ei tietenkään ole suotavaa. Näiden päästöjen vaikutuksia on tutkittu aika vähän. Mallinnusten perusteella ilotulitusten vaikutukset ympäristöön on arvioitu melko pieniksi, koska päästöt ovat paikallisia ja lyhytaikaisia. Selvää kuitenkin on, että ilman latu heikkenee ja laskeumat kasvavat merkittäväsi muutaman tunnin ajaksi vuoden vaihtuessa paikoissa, joissa raketteja paljon ammutaan. 

Toinen vuodenvaihteeseen liittyvä  - ja melko suomalainen – tapa on tinan valaminen. Moni ei tiedä, että tästä ”tinasta” suurin osa, joskus jopa 90 prosenttia, on lyijyä. Oikeampaa olisikin puhua lyijyn valamisesta. Lyijy on terveydelle ja ympäristölle vaarallista ja käytettynä se on vaarallista jätettä ja kuuluu viedä erityiskeräykseen. Jos lyijyä kuitenkin haluaa valaa, on tärkeää huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta sitä kuumennettaessa ja pitää lasten nenät loitolla. Myös syntyvästä jätteestä tulee huolehtia asianmukaisesti. Sen voi myös säästää ja käyttää uudestaan.  Lyijyn valaminen on kuitenkin niitä perinteitä, joiden soisi jäävän historiaan.